Pietar Makkonen

on näytelmä yhdestä vanhan Kerimäen merkkihenkilöstä. Näytelmä kertoo, miten talonpoikaistaustainen mies voi nousta kirjoitustaitonsa ansiosta yhdeksi pitäjän arvostetuimmista henkilöistä.

Makkonen saa myös valtakunnallista julkisuutta runoniekkana, kun kansallisromantikot Helsingissä lukevat Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisemia Makkosen runoja. Makkonen rahdataan Helsinkiin herrasväen ihmeteltäväksi kahden muun itä-suomalaisen runoilijan kanssa. Vieraileepa Hanhijärvellä itse Elias Lönnrotkin merkitsemässä muistiin Makkosen runoja.

Makkosen talonpoikaistyöt jäävät veljiensä ja palkollisten hoidettavaksi; yhteiskunnalliset asiat vievät kuudennusmiehen ajan. Tämän takia Makkosten veljesten välit kärjistyvät vakavin seurauksin.

Mitä lakiin tulee, yhteiskunnallinen asema tuo valtaa ja Makkonenkin sokaistuu kuvittelemaan olevansa jossain asioissa tavalliseen rahvaaseen verrattuna erityisasemassa.

Koko ajan Makkosen elämään vaikuttaa Koskentaipaleen myllylle asettuneen Hanno Kokin ja hänen väliset ristiriidat. Ajaudutaan jopa miesten väliseen pilkkarunosotaan. Mutta riitelevätkö miehet tosissaan? Kysymys on aiheellinen, kun kuulee Kokin runon jo kuolleesta Makkosesta.

Näytelmän kantaesityksen ohjaajana Kimmo Lavaste.

”Oma kiinnostukseni aiheeseen heräsi, kun sain kirjan kustantaja Reijo Pakariselta lahjaksi hänen kirjoittamansa teoksen Pietar Makkosesta. Historiafriikki kun olen, alkoi jossain vaiheessa muhia ajatus tehdä Makkosesta näytelmä. Se ei tietysti synny tuosta vaan, näytelmän kirjoittaminen vaatii perehtymistä näytelmäkäsikirjoituksen rakenteelliseen puoleen. Tässä työssä minua vinkkeineen auttoi näytelmäkirjailija Anneli Huopalainen, entinen kerimäkeläinen. Tästä kiitos hänelle.”

Kirjailija
Vesa Luukkonen

2013

Kiitokset:

Kerimäki-seura, Alfred Kordelinin yleisen edistys- ja sivistysrahaston Savonlinnan rahasto, Pääkanta-säätiö, Palanurkka, Ossi Juuti, Olli Salmela, Aquaflow Oy