Tekijä: Timo Hirvonen

Pistetään kesä nyt kokonaan pakettiin ja vietetään jo perinteeksi muodostunut Karonkka. Mukavaa yhdessäoloa teatteriporukalla, syötävää ja juotavaa, saunomista ja menneen kauden muisteloita 🙂

Sää näyttää myös suosivan, eli luonnon helmaan matkamme käy. Hyvää syksyä kaikille.

Jälleen hieno kausi takana, Pitäjänteatterilaiset aloittavat ansaitun loman teatterihommista. Tosin esityspaikan siistiminen ja tarpeiston varastointi odottaa alkavaa viikkoa.

Tämän kesän Pietar Makkonen -näytelmä on saanut loistavaa palautetta niin yleisöltä kuin arvostelijoiltakin. Yleisö on ollut ihastunut näytelmän ajan hengestä (1850-lukua), esittäjäjoukon taitotasosta ja eritoten musiikista ja lauluista. Musiikillisesta puolesta valtava kiitos Sirkka Kososelle ja Eila Hartikaiselle. Perriin Tytöt ovat tehneet loistavaa työtä laulujen sävellyksissä  ja niiden harjoituttamisessa. Ihan kaikki teatterilaiset eivät ole varustettu parhaalla mahdollisella laulutaidolla, mutta silti kuoro-osuudet soivat kauniisti kaikissa esityksissä. Roolituksella saatiin myös todella taitavat laulajat hienosti esiin. Näytelmän sisällöstä iso kiitos menee kirjailija Vesa Luukkoselle käsikirjoituksesta, Kimmo Lavasteelle upeasta ja kärsivällisestä ohjauksesta. Lavastus ja varsinkin puvustus on myös saanut suitsutusta joka suunnalta, Seija Kiuru loihti jälleen kerran uskomattoman kavalkaadin näytelmän henkeen sopivia rooliasuja. Ja kiitos Iida Silvennoinoiselle niistä lukemattomista tunneista ompelukoneen äärellä, työn jälkeä kelpaa esitellä kenelle tahansa. Ja varsinaiset tuki ja turva -naiset, kuiskaajamme Mirja ja Päivi varmistivat, että joskus vähän haussa olleet vuorosanat löysivät paikkansa.

Näyttelijäjoukko suoriutui tehtävistään hienosti, vaikka säätila meinasi välillä pistääkin kapuloita rattaisiin. Makkosen pariskunta luovi parisuhdekiemuroiden ja vierailijajoukon karikoissa hienosti, veljesten eripura ja sovitteluyritykset hoituivat sopivan napakasti, piiat ja kylän naiset pistivät asioita järjestykseen räväkällä otteellaan. Kokin pariskunnan naseva ja napakka kinastelu oli kerta toisensa jälkeen dynaamista ja räiskyvää, Lönnroth vakuutti arvovallallaan ja kirkkoherra Neovius oli virallisuudessaan loistava. Kylän isännät/rengit olivat sopivasti leppoisia. Pikanttina eksanttina taiteilija Budkowski antoi oman kansainvälisen tuulahduksen supisuomalaiseen elämänrytmiin.

Pitkähkö ja osin työläs kausi on nyt takana, ja jälleen kerran on todettava, Kerimäen Pitäjänteatteri on erinomainen harrastajateatteri, kaikilta osa-alueiltaan. Harmiksemme ohjaaja Kimmo Lavaste totesi päätösesityksen jälkeen, että tämä oli näillä näkymin hänen viimeinen ohjauksensa… mutta haluamme silti alleviivata lauseesta sanat ”näillä näkymin” eli tuossahan on kuitenkin vielä savolainen takaportti olemassa 🙂

Nyt kuitenkin Hanhjärvi hiljenee, loistavaa loppukesää kaikille.

Ensimmäinen viikonloppu takana, kolme esitystä hoidettu.

Esitykset on onnistuneet hienosti, koko joukko on ylittänyt itsensä kerta toisensa jälkeen. Ensi-illan arvostelut oli hyvinkin positiiviset, sellaisia on aina mukava lukea. Yleisömäärä on ollut valitettavasti vähän alakanttiin, toivotaan että arvostelut ja ”puskaradio” kerää lisää katsojia, tähänastisista esityksistä on kuitenkin saatu yleisöltä erittäin kiitollista ja kannustavaa palautetta.

”On harvinaista että kesäteatterissa on näin kaunista kuorolaulua”.

”Turistina tänään tultiin, ja ajateltiin jatkaa saman tien matkaa, mutta onneksi jäätiin ja tultiin katsomaan”.

Meillä on kesäteatterissa kesäteatterin henki ja tekemisen meininki, hyvällä otteella harrastajaporukka vetää ja itsellemme ehkä tärkeimpänä on se, että tekeminen on varsinkin esitysjaksolla mukavaa (.. jos tosin on myös perhosia vatsassa).

Esityksiä on vielä viisi jäljellä, eli eikun ”puskaradiot” soimaan ja tervetuloa katsomaan aitoa suomalaista kesäteatteria 🙂

Eilan ja Sirkan avustuksella koko joukko pänttää vuorosanojen lisäksi myös laulujen sanoja ja säveliä hiusjuuret höyryten. Luvassa on siis laulua moniäänisesti, kaikki on mukana omalla persoonallisella tyylillän 🙂

”Koreografiat” alkaa muotoutua, askelkuviot ja tulo- sekä poistumisreitit painuu pikkuhiljaa mieliin ja teletappimaisella ”uudestaan uudestaan” mentaliteetilla tuokin homma hoitunee.

Samoin lavastaja Seijalla on nyt kiireisimmät hetket meneillään, rekvisiittaa etsitään kuumeisesti. Näytelmän tapahtumien ajankohta 1700-1800 -luvun taitteessa tuottaa oman hankaluutensa, sen ajanjakson tavaroiden, vaatteiden ja jalkineiden löytyminen ei ole kaikkein helpoimpia tehtäviä. Mikäli lukijoilla on hyviä ehdotuksia rekvisiitan löytämiseksi, vinkit otetaan kiitollisena vastaan. Mutta kuten on aiemminkin huomattu, Seija on melkoinen velho loihtimaan lavasteet kuntoon.

Näillä mennään nyt, toivotaan säänhaltijan suosiota sekä harjoitusjaksolla että eritoten sitten kun esitykset alkaa.

Ensimmäiset harjoitukset ulkona pidetty. Laulu kaikui, vuorosanat hukkui tuuleen ja paikalliset mopopojat onnistuivat häiritsemään ensimmäisiä ulkoharjoituksia. Mutta mehän emme anna sen vaikuttaa.

Ilta meni rattoisasti naureskellen, plareja selaten ja ensimmäisiä asemapaikkoja hakien. Onneksi sää oli aika kiva, hiukan illan hämärtyessä meinasi vilu tulla. Mutta tästä on hyvä jatkaa.

Nyt on avattu myös julkinen sivu Facebookissa ja Twitterissä #pitäjänteatteri, olkaapa hyvät.

https://www.facebook.com/kerimaenpitajanteatteri

Kerimäen Pitäjänteatteri toivottaa kaikille menestyksekästä vuotta 2014.

Pitäjänteatterin kesän 2014 tuotantoon liittyi marraskuun alussa kaksi kansanmusiikin ammattilaista. Kansanmusiikkiin syvästi perehtyneet Eila Hartikainen ja Sirkka Kosonen ottavat haasteen vastaan ja tekevät sävellykset Pietar Makkonen -näytelmään.

Ensimmäisen harjoituskerran perusteella tulikin jo selväksi, että tietoa, taitoa ja osaamista on yllinkyllin. Eila ja Sirkka toimivat molemmat mm. opettajina Sibelius-akatemiassa.

Sirkka Kosonen  Eila Hartikainen